Olipas tavallien nuhruinen alkutalven päivä, kun olimme menossa hakemaan joulukuusta. Tänä jouluna olemme kotona pitkästäaikaa. Ei mennä ulkomaille tai kaukomaille, laskettelukeskukseen tai mihinkään muuallekaan, vaan pysytään kotona ja nautitaan vaikka noin kymmenen vuoden jälkeen oikeasta joulukuusesta.
Lunta leijali hiljalleen ja tähän kuvaan yritin vangita tuota höyhenen kevyttä taivaasta putoamassa.... näkyy, jos oikein haluaa ja tarkkaan katsoo ;)
Tästä käy ilmi miten harmaa ilma oli:
Talventörröttäjiäkin näkyi....
....jos jonkinmoisia.
Oja luikerteli pajukon läpi vuolaana ja vapaana jäästä, toistaiseksi.
Ja pajunkissatkin olivat jo kiivenneet puihin lämpimän syskyn johdosta.
Käävät olivat vallanneet kaatuneen puunrungon.
Kauniita sammaloituneita kiviä oli ihan pakko kuvata joen keskeltä.
Kääpä oli tänne joen yli kaatuneeseen puuhunkin pesiytynyt.
Sain, kuin sainkin napattua kuvan höyhenenkeveästä lumihiutaleesta...
Paluumatkalla tulviva oja oli ihan tyyni ja heijastukset näkyivät selvästi.
Rantasaunan ikkunasta kurkistelivat lokit kesää odotellen.
Rantasaunan ikkunalla kallunoiden sijasta kiva jäkäläasetelma.
Kyllä me se joulukuusikin löydettiin. Ensin tarvottuamme kuusen luota kuusen luokse.... aina oli joko liian harva tai lyhyt..... Tässä pari kaunista kandidaattia, jotka saavat kasvaa ja mahdollisesti koristaa joulua muutaman vuoden kuluttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen kiitollinen kommentistasi.